Yle Lahti uutisoi eilen otsikolla "Riitely kasvattaa lapsesta selviytyjän" (voit lukea uutisen täällä). Jutussa on haastateltu Helsingin oppilashuollon päällikköä Vesa Nevalaista. Lasten välinen riitely opettaa lapsille puolensa pitämistä, neuvottelemista, sopimista ja periksiantamista. Aikuisten pitäisi antaa lasten riidellä omat riitansa; toki tilanteeseen pitää välittömästi puuttua, jos riita muuttuu fyysiseksi. Toista ei saa koskaan satuttaa. Nevalaisen mukaan sellaiset lapset, jotka ovat oppineet pitämään puoliaan ja sopimaan, ovat aikuisena vahvempia kuin ne lapset, jotka eivät ole saaneet riidellä. Riidellessä lapsi oppii myös sen, mikä yhteiskunnassa on hyväksyttävää ja sallittua. Riitely kehittää lapsen sosiaalisia taitoja.

Niin, voin olla Vesa Nevalaisen kanssa samaa mieltä monesta asiasta. Riidat kuuluvat elämään - niin aikuisilla kuin lapsillakin. Riitely ei tarkoita sitä, että en tykkää sinusta. Asioista voidaan olla eri mieltä ja niistä voidaan riidelläkin, ei se ole maailmanloppu. Lastenkin on hyvä oppia riitelemään oikealla tavalla. Tärkeintä on, että toista ei satuteta ja riita sovitaan. Näin kaikille jää hyvä mieli.

Paras paikka opetella riitelemistä on tietenkin oma koti. Se tuttu ja turvallinen pesä, jossa on ne kaikista läheisimmät ihmiset. Näille lähimmilleen on turvallista tuulettaa tunteitaan. Heidän kanssaan on turvallista opetella riitelemään. Jos lapsella on sisaruksia, näitä oppimiskokemuksia tulee automaattisesti.

Kyllä meilläkin lapset riitelevät - välillä enemmän, välillä vähemmän. Välillä elämä tuntuu hyvin leppoisalta ja sopuisalta, kun lapset leikkivät yhdessä ja kaikilla on hauskaa. Välillä taas elämä tuntuu pelkältä riitelyltä, kiistelyltä ja nahinalta. Riitelyn syyt voivat olla mitättömän pieniä, ainakin aikuisen näkökulmasta katsottuna. Pienimmillä pojilla riitely muuttuu helposti fyysisesti, jolloin aikuisen on puututtava tilanteeseen. Isommatkin tulevat helposti kantelemaan aikuiselle. Myönnän, että puutun lasten väliseen riitelyyn liian helposti. En aina jaksa kuunnella sitä huutoa ja meteliä, vaan on helpompi puhaltaa peli poikki. Yritän kannustaa lapsia neuvottelemaan ja tekemään kompromisseja. Siinähän ne samalla oppivat, kuinka riitatilanteessa toimitaan.

Toivon, että lapseni oppivat kotona oikean tavan riidellä. Riitoja heidän elämässään tulee riittämään. Riidellään kavereiden kanssa ja myöhemmin tulevaisuudessa oman puolison kanssa. Siis riidelkää, rakkaani - sekin opettaa teille paljon hyvää!